Pieni hento puu, aivan porttien edessä, näet sen kun pääset sisälle. Sen lehvät ovat vihreät ja puu on terve. Kaunispuu kukkii usein hehkeitä vaaleanpunaisia tai sinisiä kukkia. Tässä kuolleen oloisessa paikassa se on kuin pelastusrengas. Tiedoksi kuitenkin niille, jotka miettivät sen lehvien alla hetken lepäämistä, sen lähellä on usein havaittu iso tumma olento.

Hadeksessa sataa aina hieman lunta, täällä varsinkin. Kesää ei ole koskaan. Metsä on harva, sen vanhimmat puut kohoavat korkealle taivaalle. Hopeapajut ovat eivät koskaan pudota lehtiään. Sen oksat ovat usein kuuran peitossa ja kimaltelevat kuin tähdet.

Metsä on hiljaa, ainoa ääni saattaa olla lumen ratina jalkojesi alla.

Valkoinen tasanko, täällä sataa lunta ja on aina yhtä melankolisen valkeaa.

Lumi tappaa kaiken äänen, syöden sen kuin ahne käärme häntänsä.

Tämä on itse asiassa hautuumaa. Se on niin täynnä kiviä, että maata on turhaa yrittää erottaa.

Mistä tahansa saattaa löytyä tuttu nimi. Sillä jokaiseen hautaan se on merkitty. Keskellä tätä kivien merta, löytyy muutama kivinen, harmaa maja, jossa voi istua ja katsella lohdutonta näkyä. Sekä ihailla valkeaa kappelia.