Nämä suot syövät sielunkin

Lucifer käänsi katseensa Clyhyn ja kuunteli mitä tämä sanoi, katsellen lähes silmänsä päästään pudottaen kuinka toinen noin vain otti irti oman kätensä. Lucifer sävähti muistaessaan kuinka oli kerran loukannut siipensä helvetissä, tuska oli ollut hirvittävä, pelkkä ajatus sai hänet voimaan pahoin. Enkeleillä siivet olivat äärimmäisen herkät, niin kuuluikin, Luciferilla varsinkin sillä hän käytti niitä paljon lentämiseen. Mitä herkemmät ne olivat sitä paremmin niillä aisti tuulien muutoksen ja kykeni käyttämään niitä hyväkseen.
Toinen kertoi että luolassa olisi pian aamun nousuvesi ja että siellä voisi käydä siistiytymässä. Lucifer katsahti mutaisia jalkojaan ja helmojaan, hän mutristi hieman huuliaan mutta ehkä pieni virkistävä kasvojen pesu olisi ainakin paikallaan.

Hän nyökkäsi vain. Vajoten taas uudestaan ajatuksiinsa ja hänen katseensa ajautui sisäänpäin. Suljettu paikka toi hänen mieleensä muitakin pelkoja, se toi hänen mieleensä maanalaisen kirjaston johon oli jäänyt vangiksi. EZriel oli lopulta pelastanut hänet, kuten hänen tehtävänsä olikin. EZriel oli ollut raivoissaan, Lucifer oli pelännyt veljeään silloin enemmän kuin mitään muuta koskaan. Enkelin siivet värisivät hurjasti ja Lucifer painoi hetkeksi kätensä kasvoihinsa. Hän toivoi ettei EZriel suuttuisi nyt, että veli ei välittäisi siitä missä hän oli sillä hetkellä eikä kukaan huolestuisi hänestä. Hänhän oli kunnossa, hän silmäili Clyta, ainakin hän uskoi niin. Cly oli ehkä erikoinen, mutta Lucifer ei tohtinut uskoa että tämä haluaisi satuttaa häntä.

Enkeli nousi seisomaan ja lähti kävelemään sinne missä toinen oli sanonut veden nousevan. Hän halusi nähdä sen, vaikka tunsi saaneensa kosteudesta jo tarpeekseen, mutta jotenkin ajatus veden läheisyydestä pelkkänä vetenä sai hänen olonsa hieman paremmaksi.

Cly Kohotti Kättään hieman. Cly haukotteli samalla & nousi seisomaan ja käveli johonkin toiseen sivuluolaan, Jossa alkoi sittemmin Väsäämään teetä. Cly pilkkoi Tuoretta Minttua, Jotenkin luolassa pystyi kasvamaan vihannekset ilman auringonvaloa, kait niin ravinteikasta maata. Ei Cly siihen oikein perustunut, vaan Jatkoi pilkkomista, Ja veti kostain kupit Tummuneelle kivipöydälle, & samallakun sytytteli toisella kädellä tulta sormenpäihinsä, kunnes syttyi aivan aavistuksen Pieni Liekki sormenpäinin, Ja tämä iski sen Syvennykseen Toisen luolan nurkassa Jonne syttyi nuoti, ja se valaisi koko luolan lämpimällä kotitulen hohdollaan.

Cly otti hyllyköstä jonkinmoisen teepannun, & avasi jonkun seinässä olevan tulpan, ja laittoi pannun sen alle, reiästä alkoi valua vettä hitaasti teepannuun sisään, ja päästäen pientä Lorinaa kunnes pannun pohja oli täynnä. Cly käveli hitaati Nuotion Ääreen Jossa oli pieni tanko & asetti teepannun siihen. Cly alkoi nyt sitten etsimään jostian kaapista nurkassa, jotain tarjottavaa, Cly otti kaapista leipiä, ja jonkinmoisia keksintapaisia, Voitakin. Tämä laski ne pöydälle, Hieman mumisten jotain. Clyllä oli tapana mumista itsekseen, Kun oli joskus yksinäinen. Sittemmin kohottaen päänsä ja kuunnellen. Kauempana kuului hiljaista vedenkohinaa, samallakun Cly säpsähti Ja juoksi seinänluo josta lorotti vettä edenleen maahan, ja tunkien tulpan takaisin paikalleen. Onneksi Clyllä oli juuri siinä kohdalla sanko, varmuuden varalta. Cly oli kovin hajamielinen. Vesi oli alkanut nousta sen Cly tiesi Se kuului kirkaasti clyn korviin. Tyttö kohotti Katseensa ylöspäin, Käveli Takaisin Aulaan, SYtyti Sittemmin itsekseen kynttilöitä jotka roikkuivat seinissä kohdista joissa ei ollut maalauksia. Cly haukotteli itsekseen, venytellen samalla , kaivaen kaapista jonkinmoisia muita yrttejä, Ja vieden ne keittiöön, Ja laittaen kumpaankin teekuppiin.

Löytäessään paikan josta toinen oli puhunut enkeli kumartui sen puoleen ja ojensi vaistomaisesti siipiään taaksepäin kauemmas vedestä. Hän pelkäsi myrkyttävänsä sen siivillään, sillä hänelle oli periytynyt isän siivistä ne jotka kantoivat sisässään myrkkyä. Hän katseli heijastustaan vedestä ja tajusi näyttävänsä suorastaan surkealta. Lucifer huokaisi ja mietti koska viimeksi olikaan nauranut ihan kunnolla, oli ollut suorastaan onnellinen, tuntui että hänen elämänsä oli ollut yhtä vastamäkeä jo pitkän aikaa. Ei niinkään onnetonta, mutta hänne typeryytensä aiheuttamaa epäonnea. Enkeli huokaisi ja riisui käsineensä nostaakseen kämmenillä hieman vettä kasvoilleen. Vesi oli viileää ja sai Luciferin värisemään. Kylmä vesi oli kuitenkin virkistävä ja enkeli tunsi olonsa hieman paremmaksi, hän oli sentään turvassa, eikä EZriel etsisi häntä niin kauan kun hänellä ei ollut hätää, niin ikävä veli ei ollut, tai sitten tämä oli vain laiska. EZriel ei vaivautunut etsimään veljiään koska tätä ärsytti se että nämä edes lähtivät muualle.

Lucifer nousi ja lähti kävelemään hitaasti kohti luolaa josta oli tullut aikaisemmin, hän kuuli Clyn liikkuvan ja tekevän jotain ja seurasi ääntä uteliaana. Huone oli valaistu kynttilöillä joita Lucifer katseli ihastuneena, hän piti kynttilöistä, niiden lämmöstä vaikka niiden valaisu ei ollutkaan parasta. Paremman valon lukemiseen antoi moni muu asia. Hän kuitenkin hymyili hieman rohkeammin.
"Oletko kauankin asunut täällä?"
Hän kysyi Clylta.

Cly Pysähtyi hetkellisesti, ja kurkisti Toisesta kammiosta aulaan. " pari vuotta, en ole ihan varma " Cly Totesi, Ja tuli huoneeseen, ja alkoi penkomaan hyllyä, laskien toiselle avonaiselle hyllylle jotain tavaraa, & vetäen kaapista jonkun pölyisen paksun kirjan. Ojentaen sen samalla luciferille. " Mä sain tän-- " Cly piti hieman taukoa, ja hymähti " Yheltä tyypiltä. Sen kieli on ihan vierasta mulle, enkä yhtään ymmärrä sen kieltä, kuin vain muutamia sanoja. Epäilen sen olevan ihmisten kieltä, SItä , mitä sinä siellä levähdyspaikalla lauloit. " Cly totesi sittemmin, ja virnisti. " Minä laitoin teetä tulemaan. " Cly totesi, tuota katsoen, . Clyn mielestä tuo lauloi oikein nätisti, mutta likka ei kehdannut sitä sanoa. EI ollut suorastaan tapana hempeillä, vaikka cly kyllä ystävällinen oli muille.

Cly hieman ummisti silmiään Samallakun otti kaapista jonkinmoisia muita kääröjä, mumisten samalla jotain. samallakun tämä kaivoi VIELÄKIN Kaapista jotain, tummentuneita tikkuja joissa oli jotain hopeista, & ojensi niitäkin luciferille. " Saatat tietää myös mitä noikin on. Mä löysin ne yhden kerran mun laukusta, kun se repeytyi mettässä, jonkinmoisesta taskusta ne lens. " Cly haukotteli hieman, Ja lähti kävelemään kohde sivulolaa, Samallakun sytytti senkin vierestä pari kynttilää sormenpäillään, samalla myöskin 'keittiön' Kynttilät, Teepata porisi kovaan ääneen, Ja cly rynnisti pöydän yli loikaten teekattilan luo nosti sen orrelta ja Kaatoi siitä mukeihin teetä, Pisti niihin puulusikat, vei teepadan takaisin paikoilleen. " ainiin, olen unohtanut kysyä, Miksi olet menossa vuorille? EIkö siellä ole aika vaarallista tähän aikaan vuodesta? "