Sayéen Zeyam Lyueani

Nimi: Sayéen Zeyam Lyueani

Mahdollinen ikä: 350

Sukupuoli: nainen

Ammatti: parantaja

Rotu: haltia

Ulkonäkö: Pitkä ja siro haltianainen, jolla ei ikä paina. Vaikka nainen onkin hoikka ja vaikuttaa hiukan heiveröiseltä niin löytyy häneltä vähän lihastakin luiden ympäriltä. Haltian silmät ovat hyvin vaaleansiniset melkeinpä jopa verrattavissa jäähän. Naisen yleisin ilme on varsin neutraali, vaikka joskus on huhuttu tämän kasvoilla käyneen muitakin ilmeitä. Tätä ei tosin ole moni persoona todistanut eikä haltia tahdokaan moisen tapahtuvan. Kasvoillaan Sayéenilla on tatuointeja: huuliensa keskellä juuri amorinkaaren kohdalla on pystysuora, tummanvioletti tatuointi ja samantapainen tatuointi on vaakatasossa silmien yli korvasta korvaan. Korvat eivät tosin ole tatuoituja tai lävistettyjä. Sayéenilla on haltialle ominaiset pitkät suipot korvat, jotka alkavat punertua kevyesti kun haltia nolostuu tai hämmentyy. Myös vihastuneella haltialla punertavat korvat eivät ole ihmeellinen juttu. Naisella on mustat, piikkisuorat kutrit joihin hän kiinnittää mielellään helmikoruja kahden ruusun varaan. Ruusut ovat magialla höystettyjä, joten ne eivät kuihdu. Sayéenin iho on helmiäisen vaalea, joka korostaa kauniisti sysimustia hiuksia. Sayéen pukeutuu tummaan vartalonmyötäiseen kokopukuun, jossa on pussihihat olkapäilla ja eräänlainen esiliina joka lähtee kaulasta alaspäin ja yltää reisiin. Puvussa on korkea kaulus ja ainoat kohdat mistä tulee paljas iho esille ovat jalkapohjat ja etusormet. Reisien kohdalla on huotrat kahdelle tikarille ja tarvittaessa pienet taskut yrteille. Sayéen on arvioitu pituudeltaan olevan 169cm pitkä ja painoa on 49kg. Sayéenin sormet ovat luisevat ja onhan naisella myös pitkät, parin-kolmen senttimetrin pituiset kynnet. Kynnet vaativat välillä hoitamista etteivät katkeaisi, mutta ovat ne myös hyödyksi parannushommissa jos täytyy jotain pientä saada ihon alta pois.

Luonne:

Sayéen on varsin ilmeetön ja tyyni haltia, jonka hermot ovat melkein kuin rautaa mutta tunnetusti rautakin murtuu. Keskitytään ensin hyviin puoliin tässä haltiassa. Sayéen on kuuntelija, jonka olkaa vasten monet potilaat ovat itkeneet. Nainen on myös kylmähermoinen, eikä menetä malttiaan kovinkaan helposti. Sayéen voi vaikuttaa kylmältä ja kivikasvolta, mutta hän vain ei tiedä miten kommunikoida muiden kanssa ystävällisemmin. Oikeasti Sayéen ujostaa pitkiä keskusteluja muiden kanssa ja viihtyykin eniten omassa rauhassaan pienessä puumajassaan. Puhuessaan Sayéen on hiljainen ja pyrkii toteamaan asiat mahdollisimman lyhyesti ja nopeasti, ettei hänen tarvitsisi paljoa ruveta rupattelemaan. Sayéen arvostaa omaa rauhaa, eikä ymmärrä ylivilkkaita tai yleensäkin riehuvia olentoja. Raivostuessaan Sayéen ei ole henkilö jonka seurassa tahtoisi olla. Onneksi kuitenkin naisen hermot kestävät hämmentävän pitkään. Sayén meditoi usein pitääkseen tyynen olotilansa pidempään ja muutoinkin voidakseen kanavoida magiaansa paremmin. Sayéen ei välitä, ainakaan tällä hetkellä, miten Angel Islandin sodassa käy vaan on täysin neutraali ja puolueeton. Sayéen pyrkii parantamaan kaikki, jotka häneltä apua pyytävät.


Historia:

Sayéen kasvoi vanhempiensa hoivassa Vihermetsän suojissa olevassa puumajassa, jonka Sayéenin äiti oli laululla muotoillut puusta. Sayéenin äiti oli haltiasuvusta missä opetettiin laulun ja magian yhdistäminen. Helposti kääntyi kasvit laulun opastamana laulajan tahtoon. Laulumagian opettelu oli vaikeaa, koska piti osata laulaa oikealta tasolta ja kontrolloida magiansa kulku nuottien mukaisesti. Usein Sayéenin äiti lauloi ja opasti Sayéenia myöskin laulamaan mukanaan. Sayéenin isä oli parantajain suvusta, joten Sayéenin elämään kuului laulumagian lisäksi parannustaitojen opettelu. Lisäksi Sayéenille luettiin tarinoita Sarielin kirjoituksista ja tyttö toivoikin pienenä voivansa löytää kyseiset kirjoitukset. Sayéenin nuoruus oli oikeastaan varsin normaali: tyttö istui usein katselemassa kuinka isänsä hoiti potilaitaan. Sayéen auttoi isäänsä keräilemällä yrttejä heidän kotinsa läheltä ja pesemällä hoitovälineet. Sayéenin vanhemmat olivat neutraaleja sodan suhteen eivätkä he välittäneet kumman puolen sotilaita hoitivat. "Jokaisella on oikeus parantua", totesi Sayéenin vanhemmat aina kun Sayéen kysyi miksi he eivät valinneet jompaakumpaa puolta. Kasvettuaan ja vartuttuaan, myöskin viisastuttuaan, Sayéen alkoi haaveilla omasta parantolastaan. Sayéenin vanhemmat alkoivat käydä vanhoiksi ja väsyneiksi, joten parantolan työt alkoivat jäädä jo melkein kokonaan tytön harteille. Tytön vanhemmat siirtyivät toiseen elämään Sayéenin ollessa kaksisataavuotias. Haltioiden perinteen mukaan Sayéenin vanhemmat yhdistivät sielunsa puihin ja pian he olivatkin jo yhtä puiden ja muun maan kanssa. Sayéen pysyi vanhempiensa kodissa siihen asti, kunnes hänen vanhempiensa tietoisuus alkoi hälvetä ja samalla heidän puukotinsa alkoi muotoutua takaisin valtavaksi tammeksi. Oli Sayéenin aika lähteä etsimään omaa elämäänsä. Kunnioittaakseen vanhempiensa uskomuksia ja kunniaa päätti Sayéen seurata heidän askeliaan parantajan uralla.

Lista kyvyistä/taidoista:

- Osaa perusparannusmagian: haavat, venähdykset ja pienet murtumat paranevat (väsyttää, eikä käytä parannusmagiaa mielellään montaa kertaa päivässä)
- Osaa kontrolloida pieniä kasveja laulullaan (ei väsytä paljoa, mutta koska ujostaa laulamista muiden kuullen pysyy tämä taito usein piilossa)
- Valmistaa yrteistään usein parannusvoiteita tai jopa juomiakin. Myrkkyjen valmistaminen on myös helppoa, koska liiallinen määrä parantavaa ei ole hyvä juttu.

Sayéen käyttää aseenaan kahta tikaria. Vaikka hän onkin parantajatyypin maagi niin ei hän ole apua vinkuva prinsessa. Sayéen osaa puolustaa itseään lähitaistelussakin, mutta hän välttää kaikki turhat taistelut jos vain mahdollista.